FAQ

Tänne keräämme vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Voit lähettää niitä osoitteella faq@suomenhaukiseura.com.

Kysymykset aikajärjestyksessä

Kysymykset aiheittain



Hauenkalastus

Kalapaikat

Mistä löytyvät keväthauen ottipaikat?

Kukapa ei tietäisi, että keväthauki kutee kaislikoissa. Ja kukapa meistä ei olisi käynyt yrittämässä kevätlämpimillä kutukaislikossa molskivia haukia surkealla menestyksellä. Kaislikossa molskivat hauet ovat tavallisesti juuri siinä vaiheessa kutua, että ne eivät ole kiinnostunut saaliskaloista saati uistimista. Niinpä kutukaislikot onkin syytä jättää rauhaan ja keskittyä kutukaislikon ulkopuolisiin, kudulle meneviin tai sieltä palaaviin haukiin, joita tavoittaa paitsi kaislikoiden reunoilta, myös keskellä lahtia olevista montuista sekä lahtien suuaukoilta.

Kevätpaikat jakautuvat usein yllättävän selkeästi isojen ja pienten haukien paikkoihin. Paikka josta saa kalaa kuin suokuokalla antaa harvemmin edes yli viiden kilon haukia. Vastaavasti suuremman hauen tavoittaa usein paikasta, jossa ei juuri muuta elämää ole. Niinpä ison keväthauen tavoittaminenkin vaatii aika ajoin kohtalaista sitkeyttä. Ja toisaalta paikka jossa näkyy pyörivän muita veneitä ei suinkaan välttämättä ole se ison hauen paikka. Vinkkejä kannattaa kuunnella, mutta loppujen lopuksi avaimet onneen ovat oma sinnikkyys paikkojen etsimisessä ja rohkeus kokeilla erilaisia vieheitä ja niitäkin paikkoja, jotka tuntuvat tyhjiltä.

Nipa/SHS


Kalastustavat

Miten uitan uistimia keväällä?

Yhtä olennaista alkukevään puuhissa kuin vieheen valinta on maltillinen uitto. Keijuvaappujen ja kevennettyjen lusikoiden ominaisuuden tulevat myöhäisen syksyn ohella esiin parhaiten juuri keväällä. Keijuvat vieheet mahdollistavat paitsi hitaan kelauksen, myös pitkät pysäytykset, jotka ovat kevätkalastuksen ykkösjippoja. Niin hitaasti vaappuja tuskin saa uitettuakaan, etteivätkö ne hauelle kelpaisi. Sen sijaan liian vilkasliikkeinen uistin tai liian nopea ja monotoninen uitto ovat myrkkyä keväthauestuksessa. Kevätkalassa on helppoa poltella pikkusikareita, kun ehtii karistamaan tuhkatkin tarvittaessa.

Hauki nousee kudulle matalaan pikkuhiljaa huhti-toukokuun aikana. Varsinkin isompi hauki viettää kuitenkin varsinaisessa kutupaikassa vain lyhyen kutuhetken, jolloin se ei edes ota uistimeen. Ennen kutemista ja välittömästi sen jälkeen kalan tavoittaa kyllä kutulahdista, muttei välttämättä niiden perukoilta. Jigaamisen lisäksi voi olla joskus kannattavaa uistella hiljaisella vauhdilla keiju- tai uppovaappuja käyttäen keskellä lahtialueita tai niiden suuaukoilla.

Nipa/SHS


Välineet

Uistimet

Millaisia vieheitä kevätvesille?

"Grogivesille" ei yleensä kannata lähteä magnumkaliiberin vaappujen kanssa. Ihan alkukaudesta hauki tuntuu ottavan pienempiin, uppoaviin tai mielellään mahdollisimman keijuviin heittovaappuihin sekä kevennettyihin lusikoihin. Ja yllättävää kyllä myös isoihin laiskapotkuisiin lusikoihin, vaikka vaapuissa ja kevennetyissä lusikoissa pienehkö koko sekä hidas ja laiska potku tuntuvatkin olevan onnistumisen edellytyksiä. Ei ole vallan tavatonta, että kauden ensimmäiset kalat saadaan esimerkiksi 12-senttisellä Invinciblellä tai Äijällä. Etenkin painotetuilla sellaisilla. Tai E.V. Trutalla. Isojen lusikoiden ystävät vannovat 44-grammaisen Professorin ja 40-grammaisen Jakin nimiin. Myöhemmän kevätajan ykkösvieheille eli Bomberille, 15-senttiselle Invinciblelle, Kaapparille ja Zaltille kannattaa kuitenkin antaa myös peliaikaa heti jäiden lähdöstä alkaen.

Hauen perhokalastajille koko kevät on oivallista aikaa. Hitaasti uitettu Marabou Deceiver on kankean keväthauen mieleen ja varsinkin sopivasti painotettuna se jää pitkissäkin pysäytyksissä houkuttelevasti paikoilleen. Laiskasti pyörähtelevä täky ei ole myöskään hullumpi vaihtoehto alkukevään kalastukseen. Syvempiin paikkoihin kannattaa tarjoilla vaappujen lisäksi 4- ja 6-tuumaisia kalajigejä. Mikseipä isompia toukkajigejäkin.

Jäiden lähdön jälkeiset viikko tai pari ovat vaativimpia tekniikan ja vieheiden suhteen. Kevään edistyessä vieheiden kokoa kannattaa maltillisesti kasvattaa. Keijuominaisuus ei enää ole niin välttämätön kuin ensimmäisinä viikkoina. Kovin nopeasti pintaan pulpahtava tai vilkaspotkuinen uistin ei kuitenkaan edelleenkään ole kovin hyvä valinta. Vanhempien sukupolvien suista kuulee usein väitteitä, joiden mukaan hauki ei syö keväällä. Hurjimmissa tarinoissa hauilta putoavat keväisin hampaat ellei peräti irtoa koko pää... Nyt vuosia myöhemmin on helppo ymmärtää, miksi kevät on ollut isille ja isoisille niin vaikeaa. Pakillinen Beten, Puustjärven ja Abun lusikoita - vieläpä pienehköjä sellaisia - ei varmastikaan ole paras mahdollinen valinta kevätvesille.

Nipa/SHS