 |
|
|
Nuoret haukikalassa -kilpailu 2005 huhtikuuAlle 12-vuotiaatEi ilmoituksia.Alle 18-vuotiaatVähän kalliimpi HaukiAamulla, kun heräsin, katsoin ikkunasta ulos. Oli pilvinen kesä aamu. Mielessä oli pikku veljen saama 3,5 kiloinen hauki. Kyllä oli maukas kala pannulla paistettuna. Herätin veljeni ja sanoin että eiköhän lähetä tänään uistelemaan. Hän ei ollut kovin innostunut ideasta, mutta kun houkuttelin häntä vähän aikaa hän tuumasi että, "Lähetään vaan".Pakkasimme rasiat täyteen uistimia ja reppuun tungimme kaikkea tarpeellista voi leivistä varasiimoihin. Mukaan otimme kolme vapaa. Niidenkin kuljettaminen rannalle oli aika haastavaa polkupyörällä. Saavuimme rantaan, lastasimme veneen ja hyppäsimme kyytiin. Meidan vene on pieni Lohi merkkinen soutuvene jossa on neli heppainen yammu. Virittelimme vaappuja vetoon. Vetelimme suoraan kohti hyvää otti paikkaa. Oli suht tyyni keli. Ennen kuin pääsimme lähellekään otti paikkaamme, yksi vavoista notkahti ja räikkä rääkäisi. Tartuin vapaan ja rupesin kelaamaan kalaa lähemmäksi venettä. Veljeni kelasi kaksi muuta uistinta veneeseen. Väsyttelin kalan rauhassa. Se oli hyvän kokoinen.Vedin sen veneen vierelle, josta veljeni haavisi sen. Kalalle vaan pappia niskaan ja veret pois. Ajoimme lähimpään rantaan punnitsemaan kalaa. Digivaaka näytti tasan 3,5 kiloa. Aivan saman kokoinen hauki kuin veljeni saama. Päätimme uistella vielä vähän aikaa. Rupesimme virittelemään uistimia vetoon, silloin huomasimme että yksi vavoista puuttuu. Ja eikun äskeiselle punnitus paikalle hakemaan. "Voi HITTO!!". "Missä se vapa oikeen on ??!!" Sitä ei löytynyt mistään. Tulimme siihen loppu tulokseen että se oli pudonnut järveen sen jälkeen, kun veljeni oli kelannut sen veneeseen. Ihan hyvä reissu, mutta tuli vähän kalliimpi kala, kuin veljeni saama. Virvelin mukana meni edellis päivänä ostettu syvänne vaappu.
Jere Kuittinen 15 v. Haukireissu Mossalaan 8-10.10.05Oli perjantai-ilta, seura teki lähtöä Houtskarin Mossalaan, jonne olimme menossa viikonlopuksi haukijahtiin. Olin melko innoissani, koska en ollut ikinä ennen käynyt Mossalassa, odotin paljon reissulta. Lauantaiaamu valkeni kylmänä ja tuulisena. Meitä oli yhteensä 17 kalastajaa, minä olin kahden muun kaverin kanssa Terhi 385-veneessä, lähtö rannasta oli tukala, tuuli niin kovaa vastaan, että pääsimme hädin tuskin liikkeelle. Aallot löivät vettä sisään keulasta ja minä kastuin, koska en ollut vielä tuolloin hankkinut kelluntapukua. Pelipaikoille päästyämme viritin upouuden hyrräsettini kuntoon. Paiskoimme vieheitä vuorotellen tuulisilla rannoilla ja kalaa alkoi tulla, reissun ensimmäinen tuli tuunaamallani Nilsulla. Vaihdoin suspi-jigin kokelaaksi, ja silloin vasta ne tapahtumat alkoivat. Lähes joka heitolla oli jonkinlainen kontakti haukiin. Rekasimme vain tuulen puoleisia rantoja pitkin, jossa suurin osa hauistakin tuntui olevan. Kunnes piti mennä hieman tyynen puolelle lämmittelemään kohmeisia sormia. Heitin jäälleen kerran ihan tyhjän näköiseen paikkaan ajankuluksi, pari kammenkierrosta ja pam, siiman päässä tuntui olevan jotain normaalia suurempaa. Hauki tuli todella kiltisti veneen vierelle ilman mitään temppuiluja. Kala punnittiin ja päästettiin takaisin kasvamaan. Paino oli n. 5,8kg. Uusi ennätys minulle, ja olin onnesta täynnä! Vahinko vain, että kameraa ei ollut tuolloin mukana...Haukea tuli tasaiseen tahtiin kaikille, mutta keskikoko oli oletettua pienenpää, lähes kaikki hauet olivat alle puolitoistakiloisia, vain muutama kolmosen ylittävä saatiin 17 hengen voimin. Venekuntamme paras viehe oli ehdottomasti sininen suspi-jigi, joka sattui olemaan vain minulla. Ilta alkoi tulla väkisin. Tämä päivä oli ollut elämäni paras kalastuspäivä, koin niin paljon uutta ja hienoa, kuten kirkas vesi ja haukien määrä. Illalla olo oli melko väsynyt ja herätys olisi aikaisin aamulla. Lähdimme liikkeelle auringon noustessa, pakkasta oli vielä muutama aste, joka sai vavat pysymään veneen pohjalla, onneksi mukana oli kaasukeitin, jonka laitoimme keskipenkille ja kaikki kolme lämmittelimme sormiamme liekin ympärillä. Se se vasta hauskaa olikin! Pari venekuntaa ilmestyi läheisyyteen, joten tietenkin jollain välähti, että ollaan venerallia. No hauskaahan sekin oli, mutta jälkeenpäin harmitti, kun tuli tuhlattua hyvää kalastusaikaa. Sunnuntai oli ehkä hieman hiljaisempi päivä tapahtumien suhteen, jotkut lopettelivat jo aikaisemmin, mutta minä halusin olla viimeiseen minuuttiin asti.. ...ja se kannatti... Olimme tyynessä lahdessa ja kaveri puhui puhelimeen ja minä pommitin ruovikon reunaa squidilla. Näin jo kaukaa, kuinka jokin seurasi viehettä, hauki nappasi juuri ennen venettä ja sekös oli mielestäni hienoa. Kuvassa on juuri tuo hauki. Reissu oli kaikin puolin upea, sain yhteensä 14 haukea, joista suurin oli tuo 5,8kg, joka oli myös koko porukan suurin. Paransin ennätystäni yli kilolla! Tämä reissu sai minut lopullisesti koukkuun hauen kalastuksesta!
Hannes Kallioinen 16v.
|