 |
|
|
Voiko vapautettavan hauen nostaa veneeseen haavilla?
Joitain vuosia sitten suurten haukien vapautusbuumin alkuaikoina oli meille haukiaktiiveille itsestään selvää, että haukea ei missään nimessä saanut nostaa vedestä haavilla, jos sen aikoi vapauttaa. Hauen uskottiin saavan pintaansa palovammoja vastaavia vaurioita haavin käytöstä ja siksi haaviamista oli ehdottomasti vältettävä. Näitä ohjeita itsekkin muistan jakaneeni suurhaukien vapauttamisen alkuaikoina, asiaa sen enempää miettimättä. Olihan helppoja keinoja nostaa hauki vedestä ilman haaviakin, joten miksi vaivata asialla päätänsä? Kun tieto suurhauen vaurioitumisriskistä yhden pisteen pystynoston yhteydessä nousi esiin kävi selväksi, että uusille ’jokapojan’ kalannostotavoille olisi tarvetta. Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa haukia ja muskieita on vapauteltu paljon kauemmin kuin Suomessa, joten näissä maissa haukikalojen nostotekniikat ovat olleet jo pitkään varsin kehittyneitä. Silmiinpistävää on, että nostotekniikoissa kalan huolellinen tukeminen ja yhden pisteen roikotuksen välttäminen nosto- ja käsittelytilanteissa on asetettu kalan limapinnan suojaamisen edelle, toisin siis kuin Suomessa aikanaan tehtiin. Näin on itseasiassa ollut jo vuosien ajan, paljon kauemmin kuin mitä pystynoston vaaroista on keskusteltu. Kala suositelaan nostettavan vedestä mieluiten sitä hyvin tukevalla nostopaarilla tai vaihtoehtoisesti erityisellä vapautettavan kalan nostoon suunnitellulla haavilla. Luonnollisesti kalan käsittelyyn ja punnitsemiseen näissäkin maissa suositellaan erityistä kalamattoa ja punnitussäkkiä. Kalan limapinnan suojaaminenkin on kuitenkin huomioitu. On tärkeää, ettei kalan pintaan kosketa tai sitä lasketa millekkään kuivalle pinnalle. Haavit, matot ja säkit on siis huolellisesti kasteltava, ennenkuin niillä kosketaan kalaan. Tärkeää on muistaa aina kostuttaa etukäteen ne kaikki kohdat, joiden tiedetään joutuvan tekemisiin kalan herkän limapinnan kanssa. Lisäksi kehdon, punnituspussin tai irroitusmaton materiaaliksi suositellaan käytettävän mahdollisimman sileäpintaisia ja pehmeitä materiaaleja. Kalalajeista voimakkaasti limaa erittävät kalat, kuten hauki ovat vähiten arkoja limapintavaurioille juuri siitä syystä, että niiden suojaava limapinta on paksu ja uusiutuu hyvin nopeasti. Siksi riittävän isoa haavia voidaankin hyvin suositella käytettäväksi myös vapautettavien haukien nostossa, punnituksessa ja takaisin laskemisessa. Tällaiseen tarkoitukseen hyvä haavi on tarpeeksi iso, sen havas on solmuton ja mieluiten vielä sellainen (kumipäällystetty tai monofiilista valmistettu), ettei koukku läpäise havaksen lankaa. Hauen kannalta ehkä suurin riski haavia käytettäessä on se, että kala haavissa venkoillessaan sotkee monikoukkuisen uistimen haavin havakseen niin pahoin, että syntyneen mytyn selvittämisessä kuluva aika on paljon pidempi kuin mitä kala kuivilla pystyy sietämään ja kala on tapettava tai se kuolee siitä syystä, ettei sitä pystytty vapauttamaan riittävän nopeasi. Tämän välttämiseksi voi havaksen materiaalin valinnan lisäksi pyrkiä käyttämään erilaisia kalaystävällisiä haavitsemistekniikoita, joita on esitelty sivuillamme kalan ylösnostoartikkeleissa. Haavin soveltuvuudesta vapautettavien kalojen käyttöön tukee vuonna 2004 julkaistu Australialainen tutkimus nimeltä ”Assesment of post release survival and stress physiology of barramundi (Lates calcarifer)”. Australiassa kalojen vapauttamista tapahtuu huomattavasti isommassa mittakaavassa kuin meillä Suomessa ja kalojen mahdollista vaurioitumisesta haavin käytön yhteydessä ollaan oltu kiinnostuneita. Vuonna 2000 pelkästään Australian Pohjoisessa Territoriossa arvioitiin vapavälineillä pyydetyn 417 000 isokokoista yleisesti 1.2 m pituiseksi kasvavaa barramundia. Arviolta 76% pyydetyistä barramundeista vapautettiin kalastajien toimesta. Merkittävä osa kaloista arveltiin tulleen nostetuksi ylös erilaisilla haaveilla, joista merkittävä osa arvioitiin olevan Suomessakin tuikitavallisia solmullisen havaksen omaavia kalahaaveja. Yhtenä tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aiheuttiko haavin käyttö nostotilanteessa mahdollisesti kuolemaan johtavia vaurioita vapautetuille kaloille. Erityisesti pyydä- ja päästä-kalastukseen suunniteltujen haavien eroja tavallisiin haaveihin haluttiin selvittää kalan selviytymisen kannalta. Tutkimuksessa 116 barramundia pyydettiin virvelillä ja nostettiin ylös joko tavallisella tai erityisellä C&R-haavilla. Kaloja pidettiin haavissa minuutti ja sitten kalat vapautettiin lasiakvaarioon, missä niiden haavista saamia vaurioita pystyttiin silmämääräisesti tarkastelemaan. Tuloksissa todettiin, että kaikki haavitut kalat saivat haaveista erilaisia pinta- tai evävaurioita. Tavallinen solmullisen havaksen haavi aiheutti selvästi enemmän pintavaurioita kaloille kuin haavi, missä oli pehmeä ja solmuton havas. Yksikään kummallakaan haavilla nostetuista kaloista ei kuitenkaan kuollut käsittelyn jälkeisen 96 tunnin seurannan aikana. Tämä osoittaa, että haavi on käyttökelpoinen väline vapautettavien kalojenkin nostoon vedestä. Tutkimus on hyvin yhtenevä aiempiin havaintoihin ja mielestäni siitä voidaan hyvin vetää suuntaviivoja myös muiden isokokoisten kalojen, kuten hauen, kalastukseen. Pintavaurioita kala voi kuitenkin haavista saada ja siksi haavinkin käytössä tulee olla huolellinen. Vapautettavia kaloja varten olisi hyvä hankkia mahdollisimman kalaystävällinen haavi ja myös opetella sen käyttöä. Mahdollisista pintavaurioista huolimatta haavilla kuitenkin vältetään kalan muusta käsittelystä ja roikottelusta johtuvien kalalle mahdollisesti jopa kuolettavien sisäisten vaurioiden syntyminen. Siksi isokokoinen haavi soveltuukin hyvin tavallisten hauenkalastajien kalan noston apuvälineeksi. Paljon haukea kalastavien kannattaa kuitenkin harkita haaviakin kalaystävällisempien, mutta samalla vaativampien nostotapojen, kuten nostopaarien tai kahden tukipisteen käsinoston, käyttöä isokokoisten haukien vedestänostoon.
Stobe
Julkaistu alunperin Kalastuslehdessä keväällä 2006
|