Haukijerkkauksen peruskuviot

Pohjois-Amerikassa on jo vuosikymmeniä kalastettu jerkeillä lähinnä bassia, muskieta ja haukea ja Ruotsissa tällä viehetyypillä on ollut suurta suosiota hauen heittokalastuksessa koko 2000-luvun ajan.

Suomessa suurempi läpimurto tapahtui oikeastaan vasta kaudella 2004. Osin muutamien edelläkävijöiden ansiosta, osittain siksi, että markkinoille ilmestyi aiempaa halvempia ja helppokäyttöisempiä jerkkimalleja. Oma osansa oli tietysti myös uutisilla lukuisista jerkeillä saaduista suurhauista.

Kalastustekniikkaa

Vaikka jerkkien uinti jo tuollakin tyylillä on varsin elävää ja pyytävää, voi sitä monipuolistaa muuttamalla nykäysten rytmiä ja pysäytysten kestoa. Ennen kikkailuja kannattaa kuitenkin opetella kunnolla eri jerkkien uintityylit, koska lähes jokainen vaatii oman uittotekniikkansa. Isompia kikkoja ei välttämättä edes tarvitse.

Aloitellessa paras tapa on vipata vain lyhyitä heittoja näköetäisyydelle ja nykiä jerkki takaisin veneeseen erilaisilla tyyleillä. Lyhyellä jerkkivavalla kalastettaessa vapa on suunnattuna koko ajan alaspäin. Siksi vastaiskuissa pitää olla erityisen tarkkana. Tärpistä vapa tempaistaan nopeasti joko ylös tai sivulle, tilanteesta riippuen. Mielestämme tehokkain tapa on vetäistä vastaisku sivulle, mutta on varottava huitaisemasta kaveria naamaan.

Varsinkin kovalla tuulella kannattaa käyttää suosiolla ankkuria tai jarrupussia. Kun vene on paikallaan tai liikkuu hitaasti, jerkkien uittaminen helpottuu huomattavasti.

Samaa uittotekniikkaa voi kokeilla kuhalle ja ahvenelle ja se toimii myös perinteisillä haukivaapuilla.

Tavalliset haukivälineet riittävät

Samaten hyviksi todetut raskaat heittovälineet sopivat tähän hommaan ihan hyvin. Pidemmillä vavoilla saa myös lisää heittopituutta ja väsytyksissä niistä on varmasti apua.

Kelauiton huonona puolena on, ettei nykäys tapahdu alaspäin. Tästä syystä ei välttämättä päästä yhtä syvälle kuin vavalla uittamalla. Vaikutus on sitä pienempi, mitä enemmän siimaa on ulkona.

Kelauittoa harjoitettaessa vapa käännetään heiton jälkeen osoittamaan suoraan jerkin suuntaan ja kelataan siima kireälle. Sen jälkeen pyöräytetään kammesta, pidetään aavistuksen verran taukoa, pyöräytetään taas kammesta jne. Kammen pyöräytyksillä korvataan jerkkivavalla tehtäviä liikkeitä.

Jos vieheelle halutaan vain lyhyt liike, pyöritetään kampea vain vähän, ja pitkää liikettä varten kampea pyöritetään 1-2 kierrosta. Pyöritysvoimalla ja nopeudella taas säädellään uittorytmiä.

Kalan iskiessä vastaiskun tekeminen ei ole mikään ongelma, koska siinä toimitaan kuten normaaleilla haukiuistimillakin kalastettaessa.

Kelauitto mahdollistaa auttavasti myös matalassa kalastamisen vapa pystyssä. Syvemmälle taas pääsee laskemalla vavan kärjen alas jopa veteen asti. Tällöin tuntuma tietysti vähän katoaa ja uittoliikkeet vaimenevat, joten järkevämpää on valita sopivammalla syvyydellä uiva jerkki.

Vuodenajat

Viehe olisi saatava uimaan aivan pohjan tuntumassa, jossa useimmat hauetkin tähän aikaan vuodesta todennäköisesti makoilevat. Syväkalastuksessa on kuitenkin tiedettävä, miten nopeasti eri jerkit vajoavat. Esimerkiksi kuusituumainen Phantom vajoaa vain 15 senttiä sekunnissa, joten viidessä metrissä kalastamista varten pitäisi odotella puolisen minuuttia ennen jerkkaamisen aloittamista. Joten unohda koko juttu ja valitse nopeammin uppoava malli.

Nopeasti uppoavia ovat usein keulapainoiset ja nokastaan kiilanmuotoiset jerkit, kuten Jussi Glider ja Fox Gremlin. Samoin pyöreähkö ja kokoisekseen painava Salmo Giant Chubby vajoaa nopeasti. Jerkeiksi luettavat kumiset sirppipyrstöiset Bull-Dawgit ja Ghostailit uppoavat metrin verran 1,5-2 sekunnissa, joten niilläkin pystyy kalastamaan syvältä.

Jotkut jerkkimallit kyllä uppoavat melko nopeasti, mutta nykäistäessä ne pyrkivät kovasti pintaa kohti ja kalastaminen syvällä hankaloituu.

Jos jerkki ui mielestäsi liian matalassa, voit lisätä viehelukkoon vaikkapa päärynäpainon. Uintisyvyyden kasvaessa kalastavuus harvemmin ainakaan huononee.

Kevään edetessä aurinko lämmittää rantavesiä ja hauet siirtyvät matalampaan, jolloin nopeasti uppoavat jerkit eivät ole enää parhaimmillaan. Suosi syvyytensä säilyttäviä tai hitaasti uppoavia malleja. Kasvillisuuden valtaamilla alueilla kelluvat jerkit ovat erityisen hyviä, sillä niitä voi uittaa jopa kasvien päällä sekä erittäin matalassa vedessä.

Kudun jälkeen hauet tankkaavat rajusti ja liikkuvat vilkkaammin. Kalastajatkin pääsevät nautiskelemaan, kun siiman päässä suurhauet jaksavat tehdä kunnon syöksyjä toinen toisensa perään. Jerkkienkin pitää olla vilkasliikkeisempiä ja usein myös luonnollisemman värisiä. Uitto voi olla nopeampaa vavalla nykimistä, mutta tässäkään vaiheessa kautta ei pidä unohtaa vaihtelevan uiton ja pysäytysten merkitystä.

Kesälämpöisillä keleillä hauet ovat liikkeissään hyvin nopeita, joten esiin etsitään vilkasliikkeisiä jerkkejä ja uittotempo vaihdetaan sähäkäksi. Jerkin kokoakin voi pienentää jopa reilusti, koska kohdeyleisökin on pienempää kaliiperia kuin kylmien vesien aikaan. Hämärän hetkinä isomman hauen saamiseen on suuremmat mahdollisuudet. Hauet viihtyvät kesällä mieluummin karikoiden läheisyydessä kuin kaislikkorannoilla. Syvän veden läheisyydestä on myös etua.

Järvillä isoimmat kalat löytyvät kesällä usein selkävesiltä, mutta siellä jerkit eivät ole parhaimmillaan. Jos jerkeillä haluaa uistella, niin hommaan valitaan suorakelauksellakin eloisasti uivia malleja, joita vedetään takilassa tai painouistimen perässä.

Kesällä toimivat hyvin myös suoraan sukeltavat kelluvat jerkkimallit, kuten Suick, Bobbie Bait ja Burt. Ne vaativat kuitenkin nopeaa uittoa, että pysyvät pinnan alla. Sukellusjerkeistä on tarjolla painotettuja malleja, joilla voi kalastaa hieman rauhallisemmalla tahdilla.

Kesällä jerkit saavat olla pienempiä ja eloisampia.
Kuvassa 10 cm Salmo Slider, Buster Jerk II, Ace Fat Flipper Small, Piglet ja Aad Dam Dikkop.

Sivulle liukuvista parhaita ovat lämpimän veden aikaan vilkkaasti liukuvat Sweet Shad, Salmo Slider, Baby Jerko, Dikkop, Piglet ja Buster Jerk II. Toimivia ovat myös mm. Pig, Viper sekä Buster. Yksi konsti on pujottaa peräkoukkuun jigipyrstö lisähoukuttimeksi. Tosin tarjolla on valmiitakin jerkin ja sirppipyrstön yhdistelmiä, kuten Squirrley Burt.

Kun kesähauki on aktiivinen, se voi nousta syvemmältäkin hakemaan saaliinsa. Suurimman osan "loma-ajasta" hauki viettää kuitenkin syvällä varsin passiivisena, joten sen saaminen siiman päähän ei ole helppoa. Kylmän veden kalastuksesta poiketen vene ajetaankin nyt matalan puolelle, jerkki heitetään syvään veteen ja annetaan vajota kunnolla lähelle pohjaa, jolloin se kalastettaessa kulkee koko matkan pohjan tuntumassa. Hyviä syvän veden jerkkejä ovat mm. Jussi Glider ja Hell Tail.

Vesien viiletessä hauki taas aktivoituu. Niitä löytää hyvinkin erityyppisistä paikoista, matalasta sekä kivi- että kaislikkorannoista, mutta myös syvältä. Yleensä tähän aikaan kaloja saadaan kappalemääräisesti paljon, vaikka keskipaino on usein varsin vaatimatonta tasoa. Mutta seassa on toki isojakin yksilöitä.

Nyt toimivat varsin monenlaiset jerkit. Matalien rantojen läheisyydessä kalastavia ovat puolelta toiselle uivat hieman eloisammat mallit. Syvemmällä mm. Jussi Glider on osoittautunut tehokkaaksi.

Syksyn edetessä rantojen tuntumaan kerääntyy yhä vauraampaa kalaa, joten jerkkien kokoa voi entisestään kasvattaa. Myös rauhallisemmin uiville malleille annetaan peliaikaa. Haukia esiintyy enemmän kaislikko- kuin kivikkorannoilla ja ne voivat olla hyvinkin matalassa. Ison hauen iskiessä matalasta, kalastaja voi kokea unohtumattomia hetkiä. Onneksi jerkkien joukossa on paljon enemmän sopivia heitettäviä aivan matalaan kuin perinteisissä haukiuistimissa.

Aivan loppukaudesta suurin osa hauista siirtyy syvemmälle. On aika kaivaa pakista taas syvemmälle meneviä jerkkejä. Osa kaloista jää kuitenkin matalaan ainakin ruokailemaan. Uittorytmi saa olla hyvin rauhallista. Vaikka haukia saadaankin tähän aikaan vuodesta selvästi vähemmän kuin alkusyksystä, kalojen koko voi yllättää iloisesti.

Jerkkiin napannut jättihauki tekee näyttävän syöksyn ja vesi pärskyy.
Kalamiehen unelma on toteutumassa.

Välineet

Siiman päässä lähes 15-kiloinen ennätyskala vetää ilmeen vakavaksi.
Jäykän 6-jalkaisen jerkkivavan ja joustamattoman punotun siiman kanssa pitää olla väsytyksessä tarkkana.

Keloina käytetään ylivoimaisesti eniten hyrriä, koska kaupoissa juuri ole ollut avokelalle tarkoitettuja jerkkivapoja. Hyrräkelan kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat mielestämme keveys sekä nopea välitys. Kevyellä kelalla on huomattavasti mukavampi kalastaa, joten koko saisi olla enintään luokkaa 5000. Nopeasta välityksestä taas on erityistä apua siinä vaiheessa, kun nykäisyn jälkeen kelataan löysiä siimoja puolalle. Mitä nopeammin siima kiristyy, sitä nopeammin saa tuntuman takaisin jerkkiin.

Käytä aina punottua siimaa, jotta tuntuma uittamiseen säilyy. Valitse myös riittävän paksua (0,28-0,36 mm) siimaa, sillä useimmat jerkit ovat uppoavia ja siiman katketessa heitossa voit samalla heittää hyvästit ottipelillesi. Yleensä jerkit kyllä sietävät paksunkin siiman uinnin kärsimättä, vaikka uintisyvyydessä voi jonkin verran menettää.

Haukia kalastettaessa on aina käytettävä vähintään 30 cm peruketta. Jyrkästi sivulle kääntyvät jerkit keräävät joskus uidessaan löysän perukkeen mukaansa, jolloin heitto on pilalla. Jäykkä peruke helpottaa joidenkin jerkkien uintia sivulta toiselle tai ylös-alas, mutta toisaalta siihen nappaavat helpommin viehekoukut kiinni heitossa. Titaani on rynninyt uutena perukemateriaalina markkinoille ja sitä on saatavana sekä valmisperukkeina että metritavarana. Titaani on erittäin kestävää, eikä se mene vaijerin tapaan kippuralle.

Koska jerkkien uinti on niin epäsäännöllistä, hauet eivät aina pysty kohdistamaan iskuaan täysin oikein. Tästä seuraa välillä täysiä huteja tai ainakin huonoja osumia. Monet jerkit ovat myös malliltaan sen verran korkeita, että koukut eivät osu kovin hyvin hauen leukoihin. Näistä syistä johtuen jerkkikoukkujen terävyydeltä vaaditaan erityisen paljon.

Koska monissa jerkeissä on vakiona luvattoman tylsät koukut, on ne vaihdettava esim. kemiallisesti teroitettuihin. Vaihdon kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana, sillä monet jerkit ovat herkkiä painon muutoksille ja niistä voi jopa hävitä parhaat tehot. Toisaalta koukkujen muuttaminen isommiksi tai pienemmiksi on hyvä tapa saada jerkki uimaan hieman eri syvyydellä kuin vakiokoukuilla.

14.8-kiloisen kuvaaminen panee onnellisen kalamiehen puhaltelemaan.

Monipuolista ja kestävää kalastusta

Näiden oppien jälkeen voi saamiesi suurten haukien määrä lisääntyä huomattavasti, joten toivomme malttia. Ruokakalat on hyvä valita vahingoittuneiden lisäksi mieluummin vähän pienemmistä yksilöistä ja päästää suurhauet takaisin kasvamaan, jotta niitä riittää tulevaisuudessakin Suomen vesistöissä.

Ennätyskalan vapauttamisesta iloitsevat molemmat osapuolet.

Linkit jerkkien valmistajien kotisivuille

27.7.2005

Julkaistu alunperin Erä-lehdessä 5/2005

Lisää jerkkikalastuksesta:

Jerkkien läpimurtovuosi

Haukijerkit