Suomen Haukiseura ry

Suomen Haukiseuran ensisijaisena tavoitteena on edistää hauenkalastuskulttuuria maassamme
ja nostaa hauen arvostusta vapakalastajan saaliina. Toimintamme peruskivenä on sekä saaliskalan
että kalaveden monipuolinen kunnioittaminen.

HAUKIBLOGI

Upeilla haukivesillä

Tiistai 13.12.2011 klo 20:45 - Nipa

Koen olevani etuoikeutettu hauenkalastaja.

Olin syksyllä kalastamassa haukea Saksan Rügenissä, ehkä Euroopan kuuluisimmassa suurhaukipaikassa. Itse sain nelisen kiloa painaneen jekuran, mutta kuskimme yhytti 103-senttisen, noin yhdeksänkiloisen. Porukkaan tuli seitsemän metrin ylitystä, suurimpana noin kympin kala. Alueelta saadaan kuitenkin vuosittain lähes tuplaten suurempiakin kaloja. Tosin niitä pitää kalastaa painavilla jigeillä keskellä selkää, mikä on harvinaisen puuduttavaa.

Paria viikkoa myöhemmin olin Hollannissa. Sieltä yhytin isomman kalan tärpin, jota en saanut ylös sekä metrikalan seurion. Suurhaukia ei sillä reissulla tullut, mutta reilu viitosen kala kävi toisen porukan veneessä. Mikä kummallisinta, haukea kalastettiin satama-altaissa, hinkaten samaa allasta tuntitolkulla. Me olimme arkena ja aika huonossa kelissä, joten ruuhkaa ei ollut. Viikonloppuisin samassa satamassa saattaa kuitenkin olla jopa 50 kalastajaa. Kuuntelin kun hollantilainen kuskimme kertoi silmät suurina tehneensä hyvän satamakeikan edellisenä viikonloppuna. 11 haukea oli tullut.

Ranskassa vuosia asunut Hiroshi puolestaan totesi, että Hollannin kalamme olisivat ranskalaisille aidosti suurhaukia. Harva ranskalainen yhyttää koko elämänsä aikana kotivesiltään viitosen haukea. Sieltä tulee pääasiassa kilon, enintään kahden kaloja. Mistä muistui mieleeni suomalaisen kalaopaskaverini kertoma tarina kun hän nakkasi ranskalaisen asiakkaan avauskalanaan saaman noin 2,5-kiloisen hauen takaisin jorpakkoon fransmannin äimistellessä ennätyskalansa kohtaloa...

Samainen opaskaverini oli kuluneena syksynä Jenkeissä kalastamassa muskieta, amerikkalaista jättihaukea. Heidän oppaansa ei ollut saanut kohdekalaa kolmeen vuoteen(!) heittämällä. Tosin tämä olikin enimmäkseen uistelumiehiä. Päivän päätteeksi rannassa tavattu aktiivikalastaja oli vetänyt yhdeksännen munat pataan -reissun putkeen. No, ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Viereiseen veneeseen oli kyllä nostettu noin 18-kiloinen kala.

Olimme viikonloppuna vesillä, kiertelimme lahtia ja saarten reunoilla olevia ruovikoita, kalastaen koko päivän eri paikoissa. Emme toki saaneet kuin kahdeksan haukea, mikä on vuodenajalle tyypillistäkin, mutta joukkoon mahtui 9,1-kiloinen. Sunnuntai-päivästä huolimatta näimme vain yhden veneen, taimenuistelijan rampilla. Sekin on tietysti vuodenaikaan nähden tyypillistä. Mutta omilla ”kotivesilläni” ei käytännössä juuri ole kalastuspainetta muuhunkaan vuodenaikaan. Haukia tulee useimmilla reissuilla selvästi enemmän kuin kahdeksan ja joukossa on useamman kerran vuodessa myös isoja, 9-11 kilon haukia. Harvakseltaan suurempiakin.

Koen olevani etuoikeutettu verrattuna ranskalaiseen, jonka ennätys on 2,5 kg. Koen olevani etuoikeutettu verrattuna hollantilaiseen, joka heittää 49 muun kanssa samaa satama-allasta. Koen olevani etuoikeutettu verrattuna saksalaiseen, joka mättää jättijigiä tuntikaupalla samasta ankkuripaikasta. Ja koen olevani etuoikeutettu verrattuna amerikkalaiseen oppaaseen, joka ei ole saanut kolmeen vuoteen yhtään heittokalaa.

Vaikka Suomesta saadaan harvakseltaan yli 15 kilon haukia, meillä on aidosti mahtavat haukivedet, joissa on paljon kaloja, melko isojakin ja monin paikoin aika vähän kalastajia. Olkaamme ylpeitä siitä!

Avainsanat: hauki, Ranska, Hollanti, Saksa, Suomi, muskie, kymppi

Verraten ahdasmielinen seura?

Torstai 6.10.2011 klo 11:43 - Nipa

Muuan kalastusaiheisen keskustelupalstan kommentoija kirjoitti Suomen Haukiseuran olevan "verraten ahdasmielinen seura, kun lähtökohtana on, että kalastetaan vain haukea". Verraten ahdasmielinen näkökulma, sanoisin.

Suomen Haukiseura perustettiin vuonna 2001. Seuran perustajajäsenistö koottiin etupäässä Internetin kautta toisilleen tutuiksi tulleista kalamiehistä, joita yhdisti kolme tekijää. Perustajajäseniksi nimittäin valikoitui verraten kovia kalamiehiä, jotka olivat verraten aktiivisia vaikuttajia, kirjoittajia ja keskustelijoita ja lisäksi kaikkien yhtenä pääasiallisena kiinnostuksen kohteena oli hauenkalastus.

Kun Haukiseura vuosien varrella on kasvattanut jäsenistöään, se on tapahtunut samojen kriteerien perusteella. Hakijan pitää olla aktiivinen sekä kalastajana että vaikuttajana. Lisäksi hakijan tulee olla kiinnostunut hauenkalastuksesta ja hauesta lajina. Missään ei tietenkään edellytetä, että jäsenen tulisi kalastaa vain haukea tai edes enimmäkseen haukea.

Tänä vuonna seuran omaan kalapäiväkirjaan on kirjoitettu lukuisia reissuraportteja muistakin kuin hauista. Yli seitsemän kilon kuhia on noussut kolmelle seurueelle yhteensä kuusi kappaletta. Suurin kuhista oli 8,3-kiloinen. Kilon ylittäviä ahvenia on noussut samanlainen tukku, suurimpana niistä 1,38-kiloinen. Blogin julkaisuhetkellä molempien lajien parhaat pääsisivät sijalle 6 Erän Suomen suurin kala -kilpailussa.

Peruspetojen lisäksi seuran kalapäiväkirjassa on merkintöjä taimenista, lohista, harjuksista, toutaimista ja siioista. Harvinaisemmista kotomaan kaloista mainittakoon mm. 2,2-kiloinen ruutana, joka on varmuudella vuoden suurimpia yksilöitä lajissaan. Samoin on 17,56-kiloisen karpin laita, joka on arviolta kolmen suurimman tänä vuonna pyydetyn suomalaiskarpin joukossa.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole pönöttää saaliilla. Ensisijaisena tarkoituksena on kumota se väite, että Suomen Haukiseuran jäsenistö kalastaisi pelkästään haukea. Monestihan hauenkalastajia pidetään säälittävinä reppanoina, jotka eivät saa parempia ja arvokkaampia kalalajeja. Totuus kuitenkin on, että useimmat meistä kalastavat haukea huolimatta siitä, että muitakin isoja kaloja on saatavissa ja jopa saadaankin tällä porukalla vähän väliä.

Toisekseen tämänvuotiset "vääräuskoisten" saaliit osoittavat, että niin kuin rahan sanotaan tulevan rahan luo, suurkalakin tulee suurkalan luo. Sellainen, joka osaa ja jaksaa etsiä suuria haukia, on usein myös huomattavan taitava muiden kalalajien pyytäjä.

Jos maassamme satutaan perustamaan vaikkapa Suomen Kuhaseura, tästä verraten ahdasmieliseksi leimatusta porukasta jokunen olisi varmaan siinäkin jäsen. Yhdistävinä tekijöinä siinäkin luultavasti olisivat verraten kova kalamiehuus sekä verraten aktiivinen toiminta kyseisen kalalajin vastuullisen kalastuksen hyväksi.

Avainsanat: haukiseura, jäsenet, ennätyskalat, ahven, kuha

Lisää kirjoituksia

Mitä uutta sivuilla

Kirjaudu sisään

Kalapäiväkirja

Kysely

Uusimmat kirjoitukset

Suomen Haukiseura ry

HAUKIBLOGI

Upeilla haukivesillä

Verraten ahdasmielinen seura?